Kaunis Kymijokemme kätkee varrelleen mukavia yllätyksiä. Karttaa tutkimalla saattaa löytää uusia ja jännittäviä reissupaikkoja, kunhan vain ensin saa selvitettyä kuinka perille pääsee. Toisaalta, matkahan on osa seikkailua ja joskus hyvästä suunnittelusta huolimatta ihan perille saakka ei välttämättä pääsekään. Tällä kertaa kyllä pääsimme, mutta lukuisia kertoja aiemmmin on käynyt vallan toisin.

Janne on Kymijokireissuillaan lipunut näillä järvillä muutamaankin kertaan ja halusi ehdottomasti viedä myös minut katsomaan miltä näyttää ”järvi joen kyljessä”. Ongelmana oli minun kokemattomuuteni kanootin ohjaksissa ja pelko siitä etten jaksaisi meloa vastavirtaan Hirvivuolteelta. Kieltäydyin jo kertaalleen kunniasta, mutta lopulta kuitenkin suostuin, koska Janne selvisi samasta reitistä 10 vuotiaan poikamme kanssa kahdestaankin (poika on varmaan hirmuisen vahva!).

Kanoottiin lastattiin Hirvivuolteella iso kasa eväitä, 20 litraa vettä tasapainottamaan kanoottia, poika ja reissukoira Deri. Hirvivuolle voisi olla helpompikin paikka lähteä vastavirtaan, mutta kahlaamalla selviää pitkälle ja vastavirtakaan ei ole liian voimakas. Janne kertoo vesillelaskusta ja reitistä tarkemmin jutussa myöhemmin.

Tarkjärvi on suojaisa salajärvi aivan Valkmusan pohjoisella reunalla. Kymijoen puolelta sinne tuskin löytääkään ellei katso karttaa tarkasti. Sukella vaan rohkeasti keskelle kaislikkometsää luottaen, että jotain sieltä tiheän pusikon takaa varmaankin löytyy. Vinkkinä reitille ovat puut, jotka kasvavat kahden puolen pientä kaislikkosyvennystä. Samoja puita kannattaa tiirailla järveltä takaisin joellepäin tullessa, sillä aukko on järven suunnasta lähes huomaamaton.

Tarkjärvellä oli tyyntä, rauhallista ja suojaisaa. Olisin voinut lekotella kanootissa vaikka koko päivän ja vain nauttia kiireettömyydestä ja auringon lämpimistä säteistä.

Rantautuminen Tarkjärvellä on vaikeaa sillä ranta on hetteikköinen ja jyrkkä. Lisäksi koko ranta on pusikkoa, kaislikkoa tai löllyvää suota joten emme testanneet kuinka pitkälle saappaanvarret riittäisivät. Se on mahdollista testata myös Valkmusasta, mantereen puolelta ja kokeilemme sitä jollakin toisella reissulla.

Hirvijärvelle pääsee Tarkjärveltä ihan vain ylittämällä Kymijoen. Sinne johtaa avonaisempi ja selvästi näkyvä kulkureitti joelta, joten Hirvijärvi onkin avoimempi ja tuulisempi kaikinpuolin. Deri kyllä nautti viileästä tuulenvireestä (sekä penkin alta livautetuista eväistä) koko pikkukoiran sydämellä. Hirvijärven puolelta loikkasimme hetkeksi myös maihin, huoltotien päähän ja sieltä rantautuminen onnistuikin varsin hyvin.

Paluumatkalla vastaan tuli muutamia kalastajia ja Kymijoen varrelta varmasti hyviä kalapaikkoja löytyykin joka makuun. Kalastusluvat jokainen huolehtii tietenkin kuntoon hyvissä ajoin ja alueen kalastuskartta löytyy ainakin näin ensialkuun vaikkapa tästä.

-Saara

Hirvivuolle on ihana paikka! Ihan sama vaikka lähtee vastavirtaan tai alajuoksulle, niin meloja on aina hyvällä tuulella. Melominen on parhautta. Google mapsin ajo-ohje Hirvivuolteelle löytyy täältä.

Alla olevassa kuvassa näkyy melontareittimme (vihreä kuvaa menomatkaa ja pinkki paluumatkaa). Kuva on kätevä tallentaa matkapuhelimeen reittioppaaksi. Tästä saat näkyviin myös retkikartan alueesta.

Menomatka Tarkjärvelle melotaan vastavirtaan. Virta ei ole voimakas kun seuraa oikeaa reittiä. Vastavirtaan meloessa kannattaa mennä Koivusaaren eteläpuolelta (vihreä reitti) koska kapeammassa väylässä Koivusaaren pohjoispuolella on huomattavasti voimakkaampi virta ja paikoitellen siellä saa tehdä kanootilla voimakkaasti töitä. Kyllä Koivusaaren pohjoispuoleltakin ylös pääsee, mutta helpommalla siis eteläpuolen kautta. Koivusaaren eteläpuolisella reitillä on paljon pinnan alla kiviä, joten tarkkaavainen kannattaa olla.

Takaisinpäin tullessa on mukava tulla Koivusaaren pohjoispuolta. Kapeikossa on upean näköistä, ja virta vie kanoottia mukavasti eteenpäin.

Hirvivuolle on turvallinen paikka, mutta pieni varoituksen sana on myös paikallaan. Kesällä 2017 vantaalainen kanoottiryhmä yritti mennä Hirvivuolteen padon läpi patoluukkujen kautta (KySan juttu löytyy täältä). Siellä oli hengenlähtö lähellä. Patoluukkujen sijainti näkyy kartassa punaisella rastilla! Patoluukut on eristetty puomeilla ja siimoilla joka suunnalta, joten älä alittele tai ylittele näitä esteitä. Ne ovat siellä ihan tarkoitusta varten.

Hirvivuolteen läpi pääsee turvallisesti läpiuittopaikan kohdalta (yllä olevan kartan P-merkin-viereinen kohta, jossa on myös reittimme aloitus- ja päätöspiste). Läpiuittopaikan kohdalla on helppo myös nostaa ja laskea kanootit (kun reissu suuntautuu yläjuoksulle).

Alla olevassa kuvassa näkyy vasemmassa reunassa läpiuittokouru. Kanootit lasketaan sorapenkalta rantaan. Tätä laskupaikan penkkaa täytyy kyllä hieman ihmetellä, sillä se on kaikessa tarpeellisuudessaan aika hankala käyttää. Toivomme ettei se ole vielä valmis ja kulkureittiä parannellaan roimasti.

Vihreä katkoviiva kuvaa lähtöä ja pinkki paluuta. Kanootit kannattaa uittaa vastavirtaan päin mennessä vasenta reunaa niin pitkälle kuin housunlahkeet antaa myöten. Ja kun veden alla olevat kalliot päättyvät, on tuosta helppo hypätä kanoottiin ja jatkaa melomista vasenta reunaa pitkin (ks. alla olevat kuvat). Paluureitti kulkee saaren reunaa pitkin. Keskellä väylää on hyvin matalaa ja väylä on täynnä laakeita kiviä, johon kanootin saa helposti pötkölleen. Noloa kaatua juuri ennen nostoa 😀

Paluussa on vielä yksi jippo. Laskettele saaren reunan viertä aina läpiuittopaikan tuntumaan ja sitten tee alla olevan kuvan mukainen loiva käännös rantaan. Kuten yllä todettiin, ihan keskeltä väylää ei kannata tulla. Näin saapuminen onnistuu myös vähemmän kokeneilta melojilta. Kuvassa olevan punaisen rastin alapuolella näkyy vedessä puomi. Puomin toiselle puolelle ei kannata mennä tai pääsee kokemaan vantaalaismelojien kohtalon. Läpiuittopaikan teräksinen rakenne näkyy kuvan keskellä.

Hauskaa retkeä ja nauttikaa Kymijoesta!

– Janne