Flakanäs, Tuuski

Kevään ensimmäinen päivä oli tuhnuista tuhnuin. Kaikki kuvatkin on aika tuhnuja, mutta hei, se on silti kevät nyt! Lähdimme siis säästä huolimatta retkelle. Eväät reppuun ja kohti uusia seikkailuja. Ensimmäinen etappi ei mennyt ihan niinkuin Strömsössä, sillä Kuussaaren edustalla jää näytti liian tummalta ollakseen enää turvallista ylittää. Sinne yritämme siis paremmalla onnella joskus toiste.

Karttaohjelma auki ja pikainen selailu nuotiopaikoista kertoi, että Flakanäsistä löytyy yksi kuntamme virallisista uimarannoista, ulkoilualue, grillikatos sekä mm. Pyhtään vaunuilijoiden karavaanarialue. Kevät otetaan vastaan siis hiekkarannalla makkaraa paistellen.

Ranta on luokiteltu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi luonnonsuojelualueverkoston ulkopuoliseksi alueeksi. Hiekkaranta sekä pitkä, merelle ulottuva hiekkasärkkä ovat siis ainutlaatuista alueemme luontoa, jota kannattaa ehdottomasti vaalia.  Siitä voit lukea lisää täältä, maakuntakaavan tutkimuksesta alueen ekologisesti arvokkaista alueista.

Rannalla oli kaikinpuolin siistiä, aikalailla jäistä ja harmaata kylläkin. Grillikoivut toimme mukanamme ja jätimme hieman seuraavillekin. Puuvajaa ei ainakaan näkynyt missään, eli sylillinen klapeja matkaan jos aiotte grillailla. Puuseet ja pukukopit odottavat rantakautta, tosin molempien ovet olivat auki, joten pissille pääsee talvellakin.

Kävelimme hiekkasärkän päähän ja sieltähän on vallan kauniit maisemat jopa tuhnuisena kevätpäivänä. Oikealla siintää korkea ja jyrkkä kalliorinne, Högberget. Siitä kirjoitimme täällä. Seikkailijoille ja tutkimusmatkaajille lähistöltä löytyy myös geokätkö sekä rautakautinen kiinteä muinaisjäännös, hautaröykkiö. Siitä voit lukea lisää vaikkapa täältä.

Uimarannalla ei tietenkään saa ulkoiluttaa koiria, mutta reissukoira oli tällä kertaa matkassa mukana emmekä jättäneet sitä autoon odottamaan. Makkaraakin oli saatava, koska sitä oli nähty reppuja pakatessa sujahtavan matkaan mukaan. Kesällä näin ei varsinkaan toimita ja rannat ovat koiravapaata aluetta.

– Saara

Kuussaareen piti siis tiemme käyvän, mutta haaveeksi jäi. Jäälle asti selvisimme naskalit kaulassa, mutta muutaman teräaseella tehdyn luotaavan iskun jälkeen jään todellinen paksuus paljastui. Paikoitellen jäätä oli vielä parikymmentä senttiä ja toisissa paikoissa jäätä ei ollut yhtään. Suurin piirtein aikomallemme reitille osui muutamia laajoja alueita, joissa jäätä oli vain muutama sentti. Kiviniemessä olen penskana käynyt jäissä useastikin, mutta näin vähän vanhempana oman perheen kanssa ajatus ei tuntunut hyvältä, joten käännyimme takaisin. Kevätjäät ovat kevätjäitä. Nyt korviini kantautuu pilkkijöiden räkäinen nauru. Siihen on kuitenkin syynsä, että on kokeneita pilkkijöitä, mutta ei koskaan todella vanhoja 😉

Flakanäs on mainio paikka. Olen vieraillut siellä Saaraa useammin. Rannalla käkkärämännyt ja oksat alkavat saada jo samoja muotoja kuin saarissa. Hiekkaranta on pyhtääläisittäin pitkä ja merelle kurottavan hiekkasärkän päässä on hyvä paikka ihmetellä elämää.

Google mapsin linkki löytyy täältä  (matkapuhelimella avattuna saa näkyviin ajo-ohjeet). Retkikartta alueesta löytyy täältä.

Alueelta löytyy grillikatos (kohta B), auton voi jättää jonnekin kohdan C tuntumaan (kannattaa vähän katsoa miten muut autot on jätetty). Myös hiekkasärkälle voi mainiosti kävellä. Ennen varsinaista särkkää, mantereen puolella on pieni metsäinen kukkula (kohta A), jonne voi myös vapaasti kävellä. Kiinteistöraja kulkee muutaman metrin punaisen piharakennuksen takaa (ks. kuvassa kohdan A oikealla puolella harmaaksi merkitty rakennus ja punainen kiinteistöraja).

– Janne

 

 

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s